sunnuntai 24. helmikuuta 2013

Uutta kosmetiikkaa

Tilattiin kaverin lanssa Laveran tuotteita. En ole aikaisemmin käyttänyt Laveran tuotteita ja oli ihana päästä hypistelemään kaikkia näitä!


Laverasta muutama sana.
Lavera on latinaa ja tarkoittaa "the true". Sarjalle on myönetty sertifikaatteja ja leimoja todistaakseen tuotteiden luonnonmukaisuuden.
Tuottet ovat saaneet mm.


BDIH- sertifikaatin. Saksalainen sertifiointi järjestö


NATRUE- merkki. Luonnonkosmetiikkayhdistyksien yhdessä muodostava yritys. Perustettiin 2007.



Vegan Society:n logo. Logo kertoo, että tuotteissa ei ole käytetty mitään eläinperäisiä raaka-aineita.

Olen ollut paljon kosmetiikan kanssa tekemisessä. Myös ammattini takia.
Tosi asia vain on, että kaikki ei käy kaikille. Voi olla allerginen kalliille tuotteelle ja yhtä hyvin voi olla allerginen halvalle tuotteelle. Olen käyttänyt halpoja tuotteita, olen käyttänyt todella kalliita tuotteita. Ihoni ei ole herkkä enkä ole saanut (vielä! Koputtaa puuta) allergisiareaktioita kosmetiikkatuotteista.

Kosmetikka on nykyään ehkä hieman menettänytkin tarkoitustaan. Syy ehkä harhaanjohtavilla mainoksilla, eri merkkien kilpailulla ja informaation tulvalla. Sen takia on hyvä, että kyseinalaistetaan mainoksia ja vaaditaan oikeaa tietoa.

Kosmetiikalla hoidetaan tervettä ihoa ja se ei saa imeytyä esim. verenkiertoon. Joissakin luonnonkosmetiikka tuotteissa käytetään kyllä eteerisiäöljyjä, mitä on käytetty kasvilääketieteessä jo iät eripuolilla maailmaa ja eri kulttuureissa. Koskaan ei saisi minusta kyseinalaistaa luonnosta saatavia raaka-aineta. Yhtälailla elävää tuovaa voi viedä henkesi hetkessä. Syömällä väärää kasvia, hedelmää, kukkaa.. 

Kosmetiikka on ja saakin olla mielipiteitä jakavaa, oman suosikkien etsimistä ja hyvän olon tuojaa. Kosmetiikka onkin hyvin pitkälti psykologista. Sitä käyttämällä koemme itsemme kauniimmaksi, tunnemme olevamme vahvempia ja jopa parempia. Kuka nyt haluisi käyttää esim. ripsiväriä "tätä on kiva käyttää, koska se saa minut näyttämään rumalta". Kauneusihanteetkin ovat kyllä erilaisia, mutta ymmärrätte varmasti pointin.


En ottanut kaikkia tuotteita heti käyttöön. Käytän avatut ensin, mutta vartalovoide oli pääsyt jo loppumaan. Ostin Laveran Lime vartalovoiteen. Tuoksu oli ehdottomasti ensimäinen asia minkä huomasin. IHANA! Niin pirteä tuoksu, että en jaksa odottaa kaikkien lumien sulamista. Tuote sisältää paljon erilaisia hoitavia raaka-aineita. Mm. inkivääriruohoa ja taikapähkinää. Tuote imeytyy hyvin eikä tuoksu iholla liian voimakkaasti.


Toinen tuote jonka otin heti käyttöön oli kasvovesi normaalille ja kuivalle iholle. Käy mun mielestä loistavasti norm/sekaiholle, jossa pintakuivuutta näin talviaikaan. Tuoksu oli mun mielestä jännä, kun ensimäisen kerran avasin tuotteen. Aika karkkimainen ja mietin pystynkö käyttämään tuotetta sen takia. En voi sietää liian karkkimaisia/ purkkamaisia tuoksuja...hyi..
Onneksi tuoksu ei enään haittaa ja haistan enemmänkin jonkun kukan. En ole vain keksinyt mikä kukka se voisi olla. Tuote on muutenkin toiminut loistavasti. Poistanut pintakuivuutta ja karheutta iholta. Eikä tuote tunnu iholla tahmaselta, mikä on mun mielestä erittäin tärkeää kasvovedessä. 


Olen käyttänyt myös Weledan Refining kasvovettä. Laveran on ehdottomasti hellävaraisempi, Weledan sopii paremmin seka/rasvoittuvalle iholle. Aijon kyllä ottaa Weledan taas kesällä käyttöön, koska se sisältää mm. alkoholia ja villiruusunlehtiuutetta, mitkä auttavat ihoa pysymään mattapintaisena, supistamaan ihohuokosia ja ehkäisemään myös epäpuhtauksien syntyä. 

Täytyy lotrata muut loppuun äkkiä, että pääsen kokeilemaan loputkin tuotteet ;)

torstai 21. helmikuuta 2013

Kanapiirakka

Laita uuni päälle 225 asteeseen.
Voitele piirakkavuoka.


3dl jauhoja
150g voita/margariinia
3rkl vettä

Nypi jouhot ja margariini keskenään, että massasta tulee ryynimäistä. Sekoita joukkoon 3rkl vettä.
Laita kana paistumaan ja painele pohja voideltuun piirakkavuokaan. 



Esipaista piirakkapohja noin. 10 minuuttia.


Sekoita kermaviili, Creme Bonjour Cuisine ja 1kpl kananmuna keskenään kulhossa.
Mausta mielesi mukaan mustapippurilla, suolalla yms.


Raasta juusto ja viipaloi tomaatti.


Asettele esipaistetun pohjan päälle kana, feta...


.. tomaattiviipaleet ja basilika. Basilikaa saa olla runsaasti.



Juustoraaste päälle ja uuniin takaisin about 20-30 min.

Ja loppu kuvaa ei ole koska unohdin :D

PS. Ollaan ihan jääty koukkuun Spartacus sarjaan! Katottiin eka kausi kauan sitte ja se oli sika hyvä. Alettiin seuraamaan toista kautta, mutta kun päähenkilö vaihdettiin, menetti sarja hohtonsa. (Vaikka päähenkilö kuoli, en silti voinut hyväksyä päähenkilön vaihtumista)
Annettiin kuitenkin sarjalle toinen mahdollisuus ja nyt se on ihan huippu. Päähenkilö on hyvä ja ihana, kun edellisestä ei niin muista. Sarjassa taistelu kohtaukset on loistavasti tehtyjä. Verta, kiineleitä, hikeä, lihaksia, alastomuutta ja juonittelua. Siitä on hyvä sarja tehty ;)

maanantai 18. helmikuuta 2013

Näin riitelen apinoiden planeetalla

Enpä oikein tiedä edes mistä aloittaa.

Viime viikko ei sitten mennyt kauhean hyvin. Liikunta jäi ja samat ongelmat jatkuu mitä joulukuussakin, ja nyt tuntuu että ei ymmärtäminen enään riitä. Oon törmännyt nyt mitä kummallisimpiin ihmismielen oikkuihin ja vaikka kuinka yritän ymmärtää toista ei vaan... en vaan vittu ymmärrä. En tiedä enään itsekkään mikä on totta ja mikä on keksittyä humpuukia! Mun on pakko olla joltain apina planeetalta, koska en ymmärrä ihmisiä.

En muista leffasta paljon mutta trailerin perusteella varsinkin tuo lentokone kohtaus on juuri sitä mitä tällä hetkellä !! Movie is Anger Management.
"En ole"
"OLET"
"Ööö.. en ole?"
"OLET!!!"
"Okeii, wtf?"


No, mutta ihan näin aluksi en ole ihminen, joka haluaa tahalteen tuottaa jollekkin pahaa oloa. Oikeutta haluan jos olen itseni mielestä kokenut vääryyttä ja epäoikeudenmukaisuutta, vaikka sen kertominen saattaisikin satuttaa toista osapuolta. Ainakin itse haluaisin tietää, jos olen jotakin ihmistä loukannut sanoillani tai teoillani. Kyllä se varmasti aluksi tuntuisi pahalle, juurikin sen takia, koska en halua tahalteen satuttaa ihmisiä, mutta A) haluaisin mahdollisuuden pyytää henkilöltä anteeksi ja B) jos se olisi jokin tyyli/tapa mitä voisin itsessäni kasvattaa tulemalla paremmaki kaveriksi, siskoksi jne. niin haluaisin asiasta tietää.

Vihaan väittelemistä ja riitelyä. Varsinkin, jos halutaan vaan riidellä väittelyn vuoksi! En halua väitellä ihmisten kanssa, MUTTA lähden kyllä väittelyyn mukaan jos siihen toinen yllyttää ja vihaan sitä. Väitteleminen ei koskaan vie mihinkään. Ainakaan riitatilanteissa. Huumori mielellä se voi joskus olla jopa ihan kivaa.

Hyvään ja terveeseen parisuhteeseen (myös läheisiin ystäväsuhteisiin) kuuluu riidat ja erimielisyydet, mutta suhteen toimivuuteen vaikuttaa nimenomaan se onko kykyä kuunnella toista oman jääräpäisyyden "eikun minä olen tässä riidassa oikeassa" sijaan.

Riita syntyy ja on minusta yleensäkin aina tunne, kun ei tule ymmärretyksi. Sen takia usein ihmiset ottavatkin vanhat riidat esille uusissa riidoissa, kun edellisessäkään riidassa ei olla toisia ymmärretty, väkisin tapeltu ja väitelty kuka on oikeassa oman nahkansa pelastamiseksi, lopuksi kyllästytty tappelemaan ja sovittu riita "annetaan vain olla". Ja homma pyörii kaunista noidankehää, koska sielä se sama tunne on valmiina odottamassa seuraavan riidan syttymistä, sitten kun on taas energiaa väitellä asioista.

Noh, sitä minä ainakin halua, me täällä apinoiden planeetalla ainakin haluamme, tulla ymmärretyksi. Miltä sinusta tuntuu toisen käytös, sanat, tekeminen. Miksi se on sinua suututtanut, loukannut, satuttanut... Ainakaan mulla ei tule mieleenkään edes kaivaa vanhaa riitaa esiin jos tunnen, että toinen on ymmärtänyt miksi minua on sattunut. Tai ymmärrän mitä itse tein väärin ja ymmärrän miksi se toista satutti.

Suhteessa on myös todella väärin jättää keskustelemasta joistain asiasta sen takia, että pelkää aiheuttavan sillä riitaa. Jos jättää puhumatta itseään häiritsevistä asioista riidan pelon takia, ei suhde ole ainakaan minun mielestä menossa oikeaan suuntaan. Koska sillon toinen osapuoli käyttää valtaansa väärin riidan aikana, luomalla toiselle tunnetta, että hän ei voi asioista kanssasi keskustella, hän ei tule kuitenkaan ymmärretyksi riidan aikana, niin miksi edes yrittää? Silloin ei anneta toiselle tilaa olla oma itsensä, tuntea surua tai vihaa, vaan oman jääräpäisyyden takia tullaan sen suhteen hyvinvoinnin tielle.

Riidoissa hyvin usein ajatellaankin vaistomaisesti "miten voin puolustaa itseäni tässä mahdollisimman hyvin, eikun sä teit, eikun sä sanoit, eikun sä, sä sä, sä , sä". Hirveetä syyllistämistä ja toiselle kuuman perunan heittämistä mahdollisiman nopeasti, että se ei räjähdä omiin käsiin. Onko tämä tyyli sitten vain oman huonon itsetunnon pelastamista? Kun tulee tunne, että hirveällä hyökkäyksellä täytyy lähteä itseään pelastamaan. En tiedä.

Tai sitten näitä itsesääliin meneviä "ei mua tarvii ymmärtää, en mä enää tuu sittä teijän kanssa hengailemaan, mä oon vähä tämmönen, ei tarvii musta välittää". Kun eka olitkin kertomassa, että sinua on loukattu niin tajuutkin nyt olevasi se osapuoli joka yrittää sovitella. Onko tämäkin sitten joku itsetunnon puolustusmekanismi? Ei osaa ottaa vastaan, että on loukannut toista? Mun mielestä tämäkin on erilainen tyyli asioista väittelemistä. Väittelen tieni pois tästä ikävästä tilanteesta ja vältyn anteeksi pyynnöltä?

Sen takia pitäisi pystyä aina näkemään tilanne suurella kokonaisuudella. "Haluanko asiasta vain väitellä vai oikeasti selvittää ja sopia".

Mun apinoiden planeetan muistisäännöt:
1. Täytyy pystyä kertomaan toiselle jos toinen on loukannut tai satuttanut.
2. Täytyy pystyä hyväksymään, että sinäkin teet virheitä ja voit loukkaa ihmisiä sanoillasi ja teoillasi.
3. Täytyy pystyä antamaan anteeksi.
4. Täytyy pystyä pyytää anteeksi.

Kun oppii kuuntelemaan toista, ymmärtämään tilannetta hänen kannalta (ja kun toinen osapuoli tekee samoin), autaa se tulevaisuudessa kaikkien suhteiden toimivuutta. Kuitenkin yksi tärkeimmistä nykypäivän taidoista on tulla ihmisten kanssa toimeen. (Vaikka musta nyt onkin aivan mahdotonta)

Tässä hieman mitä mä ajattelen asioita. Onko tämä sitten ihan hullu ajattelutapa? Nyt on ainakin semmonen tunne, että ehkä tämä mun tapa toimia konflikti tilanteissa ei ole hyvä.
Parempi vain väitellä ja huudellaan kuka on king of the jungle ja hakataan rintaa sen minkä keritään. "Sinä, sinä, ugh ugh, sinä teit, en minä, SINÄÄ, ugh"



Sukellusta odotellessa

Heipsan,

Thaimaan matka lähestyy ja sukellukset myös. Yhtenä tärkeimpinä hankintoina meillä oli listalla kamera+sukelluskotelo ja sukellustietokone.


 Etsintöjen jälkeen päädyimme Olympus E-PM1 kameraan ja sukelluskotelo PT-EP06L. En ole vielä vesissä päässyt testaamaan, mutta näin vaikuttaa todella hyvältä löydöltä.


Odotin, että kotelo olisi ollut paljon pienempi, mutta se olikin yllättävän iso ja painava. Painavalla tarkoitan about 500g, mutta kuitenkin. Kotelo on vesitiivin noin 45 metriin asti.


Kaikki napit on kotelossa todella selkeät, hyvin merkityt ja helposti painettavat. En ole kyllä kokeillut hanskojen kanssa, mutta aijomme lähinnä( ainakin näin aluksi) sukeltaa ulkomailla lämpimissä vesissä. 


Kotelossa on integroidut kohdevalot, mitkä helpottavat lähellä olevien kohteiden kuvaamista pimeissä vesissä. 


Ja sitten koteloon kuuluva kamera Olympus E-PM1.

Olin aluksi ihan innoissani kamerasta. Pieni ja kevyt, hyvä kuvanlaatu, hyvä mukaan reissuille. Sitten rupesin vähän tutkimaan (Kerroin jo tästä mun tyylistä, opitaan kantapään kautta. Osta ensin, sitten vasta tutustut tuotteeseen).

Videokuvaa ottaessa kuvasta kuuluu ihanaa narinaa. Se on kuulemma kameran ominaispiirre. Yritin laittaa pientä videon pätkää, mutta en osannut. Neuvoja?

Kuvanlaatu on kyllä videossakin hyvää ja nariseva ääni ei kuulu yhtä pahasti jos kuvaat missä on tausta hälinää. Mutta vedenalaiseen käyttöönhän tämä alunperun ostettiin ja sielä syvyyksissä ei kauhesta kyllä mitään puhetta ja musiikkia ole.

Olin myös kauhean pettynyt, kun suoraa manuaalitoimintoa ei ollut. Tai ainakaan samanlaista kun vanhassa rakkaassa Canonissani. Yritän tässä nyt totutella, että uusi on hyvästä ja ehkä kohta innostunkin leikkimään kameralla ja kerron enemmän sen hienoista ominaisuuksista :)

Kirjoittelen sukellustietokoneesta myös myöhemmin.

sunnuntai 17. helmikuuta 2013

Sushi ilta

Tehtiin sushia kavereitten kanssa !
Oon aina halunnut kokeilla sushin tekemistä, vaikkakin en olekkaan kova sushin ystävä. Söin mun mielestä sushia ensimmäisen kerran mun mielestä about 4-5 vuotta sitten ja en voinut  silloin edes sietää. Nyt vasta pienissä määrissä ruvennut tykkäämään.

Noh, kaverin kanssa saatiin sitten yksi vkl loistava idea kokeilla sushin tekemistä. Kummatkaan meistä ei siis ollut ennen tehnyt. Hieman kyseltiin tutuilta, että minkälaista tekeminen oli, oliko vaikeaa jne, mutta aika vähän mitään neuvoja saatiin. Eikun vaan netistä ohjeet ja kauppaan..


2. Kuvan linnki


Meidän sushin tekeminen ei mennyt ihan kaikin puolin putkeen. Enpä ymmärrä miksi ei katsottu netistä tarkemmin ohjeita. Meillä päin virheet näköjään opitaan kantapään kautta.
Ensinnäkin ostetiin aivan liikaa levää.


Riisiäkin ostetiin kaksi pussillista. Yksi pussillinen tehtiin ja sekin oli aivan liikaa.
Ja kalaa oli paljon..


Ostetiin myös katkarapuja ja tonnikalaa, kurkkua ja avocadoa.


"Noniin, tästä se lähtee"


Hauskaa meillä ainakin oli ihmetellessä, että miten saadaan tahmea riisi pois meidän sormista.


Ja tattada taatadaa!
Ihka ensimmäinen sushi pötköni! Kaunis eikö vain :)



Kaikki valmiina. 
Sushia oli siis paljon! Meitä oli vain 3 ihmistä syömässä.

Ja mitä sanoin sushista pienissä määrissä. Sain siis vuosi kiintiöni heti täyteen.. Mutta kannattaa kokeilla. Ainakin kerran elämässä. Tekeminen oli hauskaa ja näin jälkeenpäin viisaampana yllättävän helppoa. Sushi tarvikkeita jäin kyllä aika paljon yli. Pitääpä järjestää toinen ilta, mutta enemmän syöjiä. 

tiistai 12. helmikuuta 2013

1 vk takana

Ensimmäinen teho treeni viikko takana. 5 kertaa viikossa on siis vieläkin tavoitteena.
Olin sunnuntaina niin vähällä, että jättäisin treenit väliin... sain pidettyä onneksi pääni. Tänään on pyhitetty vapaa päivä liikkumiselta.

Päivän salaatti ohje: Salaattia ja rucolaa

Käytiin sunnuntaina uimassa. Oli todella kiva käydä pitkästä aikaa. Meidän pitäisi Jekun kanssa muutenkin treenata vähän räpylöillä ja snorkkeilella uintia. Noh, uimahalli oli niin täynnä ettei päästy räpylöillä harjoittelemaan, mutta päästiin kuitenkin vähän hiomaan mun uintitaitojani.

Mozzarella juustoa

Jos pitäisi jotenkin kuvailla uimataitojani sanoisin, että osaan uida hyvin. Pysyn ainakin pinnalla :D Tykkään uimisesta, mutta  käyn uimassa valitettavan harvoin. Voisi ottaa treenirutiiniin mukaan. Vaikka kerron viikossa? Huomasin nytkin kuinka nopeasti väsyin ja hengitys oli epätasaista.

Puolikas avocado

Jekku on käynyt osan uimaopettaja koulutuksesta ja auttoi parantamaan uintiliikkeittäni. Pienienkin muutosten jälkeen huomasin isoja eroja uinti nopeudessa, en väsynyt niin nopeasti ja sain hengityksen rauhallisemmaksi ja tasaisemmaksi.

Pähkinöitä

Harjoittelimme mm. uimapotkuja ja käsivetoja sekä "sammakossa" että kroolissa, pään asentoa ja hengitys välejä.

Kurkkua, viinirypäleitä ja loraus oliiviöljyä balsamicon kera. Nauti

Mietinkin, että olisi hauska tehä ns. vinkki videoita kaikille uinnista tykkääville ja kiinnostuneille, joita voisi helposti hyödyntää ja näin parantaa omia uintitaitoja. Tyhmä idea?

lauantai 9. helmikuuta 2013

Lauantai

Taas ihanan ruoan ja naisten juorujen täyteinen lauantai. Puhukoon kuvat tänään enemmän puolestaan.

Viherhomejuusto salaatti






Näitä tarvitset salaatin tekemiseen:
Salaattia
Villirucolaa
Kurkkua
Paprikaa
Viinirypäleitä
Viherhomejuustoa
Oliiviöljyä
Balsamicoa
Mustapippuria



Mä rakastan Daim suklaata!
Siskolta joululahjaksi saama sydän kynttelikkö.
Hyvää sunnuntaita ;)
Pus!

keskiviikko 6. helmikuuta 2013

Ihan sika hyvä kookosmaito maapähkinä kastike

Heipsan,

Tehtiin tänään ihan sika hyvää ruokaa!!

Ja heti näin alkuun, en ole mikään gurmee ruoan tekijä. Olen enemmän "tänään syödään perunamuussia ja lihapullia". En tiedä enkä myöskään oikein välitä, millon mikäkin ruoka pitäisi laittaa ensin ja kauanko sitä pitäisi kypsentää, isoon pataan vaan viskastaan kaikki ja sitten ihmetellään tuliko hyvää vai ei.

Tässä nyt yksi tämmöinen kokeilu mistä tulikin super hyvää!

Tarvitset:



Kookosmaitoa
Hunajamarinoitua kanaa
Nuudelia
1 kpl paprikaa
1 kpl sipulia
1kpl valkosipulin kynsi


Ja näitä mausteita käytin:
Curry
Juustokumina
Chili
Kurkuma
Kardemumma
Suola
Soijakastike


Tein kastikkeen tehosekoittimessa koska sauvavatkaimeni meni rikki ja en ole ostanut vielä uutta. Mutta toimi ihan hyvin tehosekoittimellakin :)

1. Keitä nuudeli
2. Kuullota sipuli + valkosipuli. Laita syrjään
3. Paista kana
4. Kaada kookosmaito tehosekoittimeen. Lisää joukkoon vähän yli puolet maapähkinä pussista ja  kuullotettu sipuli ja valkosipuli.
5. Sekoita mausteet keskenään pienessä kipossa. Voi kyllä laittaa suoraan kastikkeeseenkin....


6. Kaada kookosmaito paistinpannulle kanan kanssa. Lisää mausteet + soijakastike. Maista ja lisää mitä kastike mielestäsi tarvitsee.
7. Lisää pilkotut paprika suikaleet
8. Anna muhia hetken. Ripottele päälle cashewpähkinöitä ja nauti!


Enkä todellakaan osaa asetella ruokaa. Mutta lupaan, että paremmalta tuo maistu kun kuvassa näyttää! :D


Koska kello on noin paljon, toivotan kaikille hyvää yötä!
Pus!